‼️SDP esitti tänään epäluottamusta Orpon hallitukselle, koska hallituksen Lähi-idän linja on poukkoileva ja epäselvä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja vaikuttaa tällä hetkellä riippuvan siitä, keneltä ministereistä sattuu kysymään. Palestiina-kysymyksessä poukkoilu on vakava ongelma tilanteessa, jossa Suomi hakee YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä ja Lähi-idän kysymykset ovat kansainvälisen politiikan keskiössä.
🗓 Syyskuun alussa ulkoministeri Elina Valtonen liitti Suomen 12 maan yhteislausuntoon, jossa tuetaan kaupparajoituksia tuotteille, jotka tulevat Israelin laittomista siirtokunnista. Linjaus oli Valtoselta perusteltu ja johdonmukainen, mutta matto vedettiin jalkojen alta nopeasti. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit irtautuivat kannasta, ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ilmoitti, ettei Suomi valmistele kaupparajoituksia, eikä hän tue niitä myöskään Euroopan unionin tasolla. Samalla hän lopetti Suomen rahoituksen UNRWA:lle, joka on yksi alueen keskeisimmistä humanitaarisen avun toimijoista.
Tilannetta hämmentää entisestään puolustusministeri Antti Häkkäsen matka Israeliin, jonka yhteydessä hän ei ottanut kantaa Valtosen allekirjoittamaan yhteislausuntoon.
👉🏼 Tämä sekoilu herättää perustavanlaatuisia kysymyksiä. Voiko ulkoministerillä ja puolustusministerillä todella olla eri linjat näin keskeisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa asiassa? Ja jos voi, mikä on hallituksen yhteinen kanta? Entä Suomen linja kansainvälisissä pöydissä?
SDP:n epäluottamuslause kohdistuu juuri tähän kokonaisuuteen. Hallituksen Lähi-idän politiikkaan, joka on niin ristiriitaista ja sekavaa, ettei se täytä eduskunnan luottamuksen edellytyksiä. Kyse ei ole siitä, pitäisikö Suomen luopua Daavidin lingon hankinnasta. Ei näet pidä, ja olemmehan me sitä itse olleet viime kaudella tekemässä 🛡
Orpon vastuulla on hallituksen yhteinen ulkopoliittinen linja. Tällä hetkellä sellaista ei ole‼️
